Nyt oli vuorossa debytointi evl:ssä. Tähän aikaan vuodesta kokeet ovat sisätiloissa ja emäntä hieman epäröi osallistumista sillä mehän emme juurikaan pääse harjoittelemaan seinien sisällä. Mutta jos ei veikkaa ei voi voittaa ja niinpä lähdettiin matkaan. Emännän suu kyllä loksahti auki kun näki koepaikan: vanha tehdashalli jossa kehä oli "täynnä" pylväitä. No, paikka oli sinänsä hyvä ei siinä mitään, mutta nyt emäntä tajusi että emme todellakaan ole päässeet harjoittelemaan tällaisissa olosuhteissa: että osaisin hahmottaa merkit sieltä pylväiden seasta. Pientä jännitystä ensimmäiseen evl:n kokeeseemme – ihan kuin sitä ei jo muutenkin olisi tarpeeksi…

Ensin kävimme tekemässä paikalla olot, eikä minulla ollut ongelmia istumisen eikä makaamisen suhteen. Sitten menimme hallin nurkkaan odottamaan seuraavaa vuoroamme. Kun lähdimme tekemään ensimmäisiä yksilöliikkeitämme, ei emäntä herätellyt minua tarpeeksi (olin lepäillyt vilttini päällä odotellessamme) ja ihan seuraamisen alussa en ollut oikein hereillä. Idioottiringissä otin kaikki asennot niin kuin pitikin, samoin luoksetulo onnistui kaikin puolin loistavasti. Ruutu oli hieman hankala kehässä olleiden pylväiden vuoksi, mutta emme me nollaa niiden vuoksi saaneet. Merkille meno sujui helposti, mutta siitä ruutuun lähtiessä kaarsin ensin yhtä pylvästä kohti ennen kuin korjasin kohti ruutua. Ruudussa en mennyt takarajalle vaan jäin pyörimään sivurajan tuntumaan. Emännän käskyttäessä minut maahan menivät tassuni reunan päälle ja tästä syystä saimme nollan. Maltoin kuitenkin pysyä ruudussa paikallani ja odottaa emännän kutsua enkä lähtenyt omin päin liikkeelle ja lisäksi juoksin ilman kunniakierroksia suoraan emännän sivulle joten se oli hieno juttu. Tämän jälkeen menimme jälleen omalle paikallemme huilaamaan ja odottelemaan vuoroamme.

Kun meidät seuraavan kerran haluttiin kehään, olin jo vähän uninen enkä siis enää parhaimmassa vireessä. Ohjatussa noudossa sain haettavaksi oikean puolen kapulan. Merkiltä lähtiessä lähdin kohti keskimmäistä kapulaa, mutta sitten muistin että eihän sitä saanutkaan hakea ja kurvasin kohti oikeaa minkä vein emännälle. Metalliesineen noutamisen suoritin emännän yllätykseksi todella ripeästi, vaikka inhoankin sen kalinaa hampaisiini. Samoin suoriuduin tunnistusnoudosta hienosti tapani mukaan. Kaukokäskyissä olinkin jo sitten aika uninen, olihan emäntä pitänyt minua makoilemassa hallin nurkassa melkein koko aamupäivän. Jäin maahan turhan rentona ja kun emäntä antoi käskyjä olin aluksi vähän kysymysmerkkinä. Havahduin kuitenkin että eihän vielä käydä nukkumaan.

Emäntä ei ollut uskoa todeksi kun selvisi että kaikesta huolimatta saimme ykköstuloksen heti ensimmäisessä kokeessamme. Rimaa hipoen mutta onneksi kannattimillaan pysyen: 259,5 pisteellä ja kaiken kukkuraksi sijoittuen luokassa kolmanneksi. Sain palkinnoksi ruokasäkin – olinkin jo tutkinut sitä etukäteen kulkiessamme sen ohi kehän laidalla…