Eilen oltiin Maijun kanssa Anjalan koululla treenaamassa. Tällä kertaa liikkeet tehtiin asfaltilla ja ohjelmassa oli ohjattu, tunnari, seuraaminen ja ruutu.
Reetu aloitti ohjatulla vasemmalle. Kapuloita vietäessä vinkui paljon ja kielsin "hiljaa". Tämä aiheutti sen että Reetun vauhti merkille mentäessä tippui hiipimiseksi. Luulen ettei se edes tajua vinkuvansa, vaan se tulee refleksinomaisesti, sillä Reetu ei ollut yhtään ylipiukeana kapuloiden perään vaan istui rennon näköisesti vierelläni. Kolmannella kerralla merkkiin tuli vauhtia ja siitä hieno nouto.
Tunnari sujui todella mallikkaasti: oma löytyi varman ja sopivalla vauhdilla tehdyn haistelun päätteeksi.
Seuraaminen oli ajoittain vähän hakusessa, katseli paljon ympärilleen. Käytti myös takapäätään ehkä vähän liikaa, oli välillä kuulemma peffa poikittain takanani. Ehkei tätä kannata enää harjoitella kovin paljoa...
Ruutu tehtiin oikealle kahdesti läpijuoksuna, lelu oli ruudussa odottamassa. Sekä merkki että ruutuun meno olivat loistavia.
Loppuun jälleen kaukot ja vapautus ruualle.

Aake teki ohjatun oikealle. Eka merkki hyvä, samoin siitä nouto. Takaisin tullessa teki lenkin kohti vasenta kapulaa, jolloin kutsuin "täällä" ja palautus hienosti. Lenkin takia otettiin vielä uudelleen ja aivan sama juttu: hieno merkki ja noutoon meno + poimiminen, mutta palauttaessa lenkki vasemman kautta. Ihmettelin mielessäni että mistä moinen tsekkaus, mutta älysin vasta myöhemmin että auton luona odottamassa ollut ruokakuppihan sen lenkin aiheutti, ei vasen kapula.
Tunnari tuli tehtyä myös kahdesti. Ensimmäisellä kerralla työskentely oli todella hätäistä, meni oman ylikin kerran ja vasta toisella haistelulla otti sen. Toinen yritys oli vieläkin kuumempi, haistelu hosuvaa ja olin kuulevinani Aaken haistellessa kaksi ähkäisyn ja haukahduksen sekoitusta. Oma nousi kuitenkin ja palautuksen jälkeen piti oikein kysyä Maijulta että lähtikö ne äänet Aakesta ja kyllä ne vain lähtivät. Odottava ruoka kuumensi todellakin tunteita :).
Seuraaminen tilanteeseen nähden jees, ei aivan nappi keskittyminen Aakelta mutta se ei näyttänytkään olevan päivän sana...
Ensin tehtiin tyhjään ruutuun lähetys: merkki hieno, samoin ruutuun meno. Hieman pyrki haistelemaan ja etsimään palkkaa, mutta malttoi toki kuunnella käskytystä. Tämän jälkeen leikittiin paikan hakemista ruudusta, lähetykset lyhyeltä matkalta. Välillä haki paikan paremmin, välillä huonommin, keskittymisen mukaan.
Myös Aake päätti treenin kaukoihin josta vapautus syömään - vihdoinkin.

Tänään oli tarkoitus kyllä treenata, mutta kun oli melko viileä päivä niin ajattelin ensin käydä pienen metsälenkin että Skutikin jaksaa tulla mukaan. No, minun pienet metsälenkit tiedetään, pari tuntia hurahti tuosta noin vain ja se niistä treeneistä.