Sussu joutui lopultakin luopumaan vasemmasta yläposkihampaastaan, jota olen yrittänyt varjella siitä lähtien kun se muutti meille. Nyt ei sitten enää paljoa pureskella sillä puolella (no, eipä ole paljoa sitä tehnytkään viime aikoina) vaan on tyydyttävä käyttämään oikean puolen purukalustoa. Yritetään varjella niitä kuin kruununjalokiviä ;). Muita legoja ei eläinlääkäri suostunut harventamaan vaan sanoi että ne putoavat itsestään jos putoavat ja yleensä katkenneet etu- ja välihampaat eivät ala vaivaamaan koiraa.

Sussu oli aivan sekaisin koko illan nukutusaineen vuoksi eikä meinannut pysyä tolpillaan vaikka oli saanut herätyspiikin. Urheasti yritti seurata minua kotona vaikka jalat eivät oikein kantaneet ja kaatuikin muutaman kerran suorilta jaloilta. Totesin että minun on parasta linnoittautua sohvalle koisimaan loppuillaksi (voi harmi) ja ottaa Mamma kainaloon nukkumaan tokkuraansa pois. Nukuttiin sitten yhdessä aamuun asti...
Pojat viettivät supertylsän koti-illan mutta pääsivät sitten siitä hyvästä pitkälle aamulenkille kun kömmin ylös jo viideltä :).