Rafa on siis ollut meillä pari viikkoa. Kotiutuminen on mennyt hyvin, toki uusi ympäristö, uudet ihmiset (varsinkin railakkaat pikkulapset), uudet koirakaverit ja kaikki muu uusi ovat aiheuttaneet oman stressinsä, mutta kaiken kaikkiaan hienosti on poika asettumassa perheemme jäseneksi. Yhteistyötä on aloiteltu käsiruokinnalla eli ruokaa ei Rafa kupista saa vaan kaikki tulee minun kädestä "makupaloina". Pääosin se on ihan kohtuullisesti kuulolla mutta tiettyjä tilanteita on jossa korvat katoaa eikä namitkaan maista. Se on varsin hiljainen koira, ellei esim. lintuja lasketa, juoksee ja leikkii aivan ääneti naapurin kultsun kanssa ja tarhassakin on hiljaa. Paitsi jos Aake ja Rimma ovat kavereina ja haukkuvat niin sitten tietysti liittyy mukaan ja lopulta kukaan ei tiedä mille haukutaan... Lenkillä ei hauku muille koirille mikäli vastaantulija ei käyttäydy provosoivasti, kauniisti kulkevat koirat se ohittaa kauniisti.

Viime sunnuntaina käytiin Kalannissa mätsärissä katsomassa miten Rafa käyttäytyy sellaisessa tilanteessa. Mukavaa siinä on se, että se ei rähjää muille koirille, mutta kyllä se hieman stressasi tilannetta ja haukkui aina kun paikalleen pysähdyttiin. Kehässä esiintyminen vaatii paljon harjoittelua, mutta se, siis esiintyminen, tulee sieltä kunhan se saa rutiinia toisten koirien häiriössä toimimiseen. Hampaiden näyttämistä ollaan myös harjoiteltu ahkerasti, jotta siitä tulisi rutiinitoimenpide. Sanoisin että se on hieman pidättyväinen näin islantilaisten mittakaavassa (ei siis ryntää jokaisen vastaantulijan syliin istumaan), mutta aika näyttää onko se sen luonteenpiirre vain elämänmuutoksen aikaansaama, ohimenevä tila.

Pääsiäistä ollaan vietetty ryhmänäyttelyiden merkeissä. Eilen korkattiin "ura" Vesilahdella, tuomarina Paula Rekiranta. Kehä oli ns-talon sisällä ja Rafa stressasi siellä eikä esiintynyt yhtään. Tuloksena kuitenkin eri, sa jäi uupumaan juuri esiintymisen vuoksi. Tuomarin sanoin: koira tarvitsee lisää itseluottamusta. Tänään oltiin täällä kotikylällä Laitilassa, tuomarina Maija Sylgren. Tämäkin oli sisänäyttely ja mihinkäs se Rafan jänskätys olisi yhdessä yössä hävinnyt eli haukuntaa ja ei-esiintymistä, tuloksena eh. Tämä tuomari olisi halunnut valmiimman koiran korkeampaan palkintosijaan, käytöstä kuvailtiin arvostelussa reippaaksi, heh.