Tänään pihalla muutamaan otteeseen tunnari poikien kanssa, kapuloita oli paljon. Ei Reetulla eikä Aakella ollut ongelmia, Reetukin malttoi työskennellä tarpeeksi rauhallisesti.
Otettiin myös kaukoja. Reetulla jälleen aluksi vaikeuksia ekassa maasta seisomaan nousemisessa, sitten palautui mieleen että niinkin voi tehdä... Aake vaihtoi asennot todella nopeasti, mutta ongelmia tuottaa tekniikka. Se oppi vanhalla tavalla että etujalkoja liikutetaan seisomaan noustessa ja nyt siitä on todella vaikea päästä eroon. Vaikka siis siirtäisikin vain takapäätä, niin erittäin mielellään nostaa etutassujaan ihan paikallaan - ja siitä on niin lyhyt matka siihen että ottaa pienen askeleen eteenpäin.

Tänään taas tuli nähtyä mikä ero on asioiden perille menemisessä poikien kesken. Opetin huvikseni Reetulle muutamalla toistolla että haluan aina asentoa vaihdettaessa sen ottavan muutaman askeleen taaksepäin - tähän siis tarvittiin vain muutama hullu toisto ja homma toimi. Aaken kohdalla ei puhettakaan että olisi ymmärtänyt vaikka miten monta kertaa hinkattiin. Taaksepäin liikkuminen tuntuu olevan asia joka ei kuulu Aaken repertoaariin jostain syystä. Kun olen kiinnittänyt asiaan huomiota ihan arkielämässä, niin ei Aake harrasta perääntymistä. Jos vaikka käsken koirat pois portin edestä että avaan sen niihin päin, niin Reetu perääntyy, mutta Aake kääntyy ympäri. Eli kun siis on tiedossa että Aakella on putkiaivot, niin eipä ihme että projekti alkaa tuntumaan epätoivoiselta :).