Eilen sunnuntaina meillä pidettiin islanninkoiratapaaminen. Paikalle tuli omieni lisäksi yhdeksän muuta koiraa joten vilinää ja ennen kaikkea ääntä riitti. Rafakin innostui haukkua paukuttamaan kuin pahinkin räkyttäjä :/ Arjessahan se on varsin hiljainen eikä toisen koiran kanssa juostessaan ääntele. Mutta ehkä nyt oli liikaa vilskettä :) Oikeasti, se on kuitenkin sellainen koira jonka saisi varsin helposti opetettua olemaan hiljaa myös häiriössä, mutta se edellyttäisi että pääsisimme vieraisiin ympyröihin harjoittelemaan. Hoitolan koirat eivät riitä häiriöksi.

Tässä linkki kuviin mitkä ovat julkisessa fb-albumissa.

Tänään sitten ajelimme Rauman suuntaan ja tuliaisina koirille toin isot naudan sääriluut. Rafa pääasiassa vain vahtii luutaan (sen pitää "kypsyä" ensin), mutta Aake jyrsi omaansa pari tuntia ja makaa nyt kaikkensa antaneena ja voimattomana.

Sitten kun ei enää jaksa seisten järsiä niin tyyli on vapaa ;)