Kuten esimerkiksi siitä että Skutin krooninen ripuli näyttäisi paranevan. Noin kuukausi sittenhän sen vatsa alkoi olla oudosti välillä kuralla, joskus suorastaan vesiripulilla, ja välillä tuli ihan kunnon pökälettä. Tämä vaihteli saman päivän aikanakin. Ja hajuhaitta on ollut järkyttävä. Sisälle se ei kuitenkaan ole kertaakaan tehnyt, mikä on ollut varsin mukavaa. Ruokavalio ei ole muuttunut mitenkään, aivan samaa kauraa on syönyt kuin ennenkin, joten aloin jo taas pelkäämään pahinta. Skutillahan oli toissa kesänä todella paha helicobakteeri-infektio. Viikko sitten Pirkholmassa ollessamme Skutin vatsa oli kunnossa koko viikonlopun, joten mietin josko joku tässä meidän väliaikaisasunnossa stressaa sitä niin pahoin.

Ripulin syy on ollut täysi mysteeri, kunnes ainoa mitä enää keksin kokeilla ennen eläinlääkärille kiikuttamista oli jättää iltaruuan jälkeinen loraus ab-piimää/-jogurttia pois. En halua iloita liian aikaisin mutta nyt muutaman päivän jälkeen näyttää siltä että vatsa on menossa parempaan suuntaan! Skuti on saanut piimälorauksen päivittäin vuodesta 2000 lähtien (ainakin) eli muutettuaan meille. Mitään ongelmia ei ole ollut, ei edes pierun pärähdystä, joten tuntuu vähän kummalliselta että vatsan sietokyky lakkaisi noin äkillisesti. Mutta toisaalta, kun on vanhasta koirasta kyse niin kaikki on varmaan mahdollista. Entinen teräsvatsa on enää muisto vain, ydinluitakin on annettava erittäin varoen kaluttavaksi ellei halua että ruikku lentää. Skutin vähäisten hampaiden kunnon takia niitä vain olisi hyvä kaluta ajoittain. Mutta toivotaan parasta, ehkä tämä tästä.