Eilen vietettiin Aaken kanssa kurssipäivä Salossa, jossa Lentsu oli vetäjänä. Alkuun oli tuttuun tapaan teoriaa ja tällä kertaa puhuttiin motivaatiosta ja motivoinnista. Käytännön harjoittelussa mietittiin ratkaisua Aaken evvk-idariin: asentojen arpominen vs. kierrosten nosto, sekä kulmien löysään menemiseen. Tällaisella kurssilla Aake on aina pahimmillaan asennevammansa kanssa kun saa tehdä vähän ja joutuu odottamaan paljon tekemisten välillä, sillä aikaa kun ohjaaja ja kouluttaja neuvottelee. Tosin siinä on se hyvä puoli että Aaken ongelmat tulevat taatusti esille näissä kurssitilanteissa . Idarin motivaation ratkaisuun ei löytynyt mitään uutta viisasten kiveä, taiteillaan siinä veitsen terällä innon ja arpomisen kanssa. Paljon palkkaa istumisesta ja asennot aina oikeassa järjestyksessä, kuten on tehtykin. Kulmien menemiseen voisi ratkaisu löytyä jos Aake löytäisi oman takapäänsä. Sen olen totisesti tiennyt olevan kateissa jo kauan, ei tarvitse muuta kuin muistella projektia "kaukojen tekniikka uusiksi"... Tähän saimme ohjeeksi harjoitella erilaisia juttuja joissa takapäätä tarvitaan ja mitä kautta Aake saattaisi hoksata että sillä on neljä jalkaa kahden sijasta. Puuttuvat takajalathan saavat myös sivuttaisaskeleet oikealle näyttämään, no, ei niin tyylikkäiltä.

Anulle terveiset, Tuikku painoi Lentsun ohjeet mieleen . Koirien kanki-kaikkonen Aake haastaa kanki-kaikkoskan Pirpan kilpaan siitä kumpi löytää kadoksissa olevan takapäänsä ensin!

Mutta kuten Lentsu totesikin, tämä on vain hienosäätöä eikä asia luultavasti osu kenenkään muun (lue tuomarin) silmään kuin minun, joten ei siinä mielessä ei ole mitään hätää.

Aake teki myös parit aivan luokattomat tunnarit, oli yleisöä niin ei pystynyt keskittymään kun oli niiiiiin paljon muuta tarkkailtavaa. Lähettäessäni sen kapuloille ei Aakella ollut mitään käsitystä mitä sen piti tehdä, meni lähimmälle merkille ja sitten harhaili kapuloille ja toi ensimmäisen mikä eteen tuli (olivat tosin sohjon keskellä). Uudella lähetyksellä toi oman kun sattui ekana sille osumaan. Vietiin kapulat uudestaan ja taas harhaili merkille ja siitä kapuloille, mutta nyt sentään teki jotain työskentelyksi tulkittavaa ja toi oman. Tarvitsemme siis häiriöseuraa!