Lauantain aurinkoisen "talvi"päivän jälkeen sunnuntai vietettiinkin räntä-/vesisateessa, mikä aiheutti sen että vetisellä kentällä otettiin vain seuraamista ja ohjattu nouto.
Reetun huutaminen oli aivan kamalaa, siis aivan jotain uskomatonta... Sillä kiehui niin pahoin yli että rehellisesti sanottuna alkoi itselläkin keittämään. Teen taas sen päätöksen että Reetua ei palkata lelulla! Homma alkoi jo näyttämään hyvältä kesän aikana ja nyt sitten on tarvinnut mennä sössimään kaikki... Se vuotaa taas niin pahasti yli että ei naurata enää yhtään. No, seuraaminen oli mitä oli, kitinää ja vinkunaa eikä minkäänlaista keskittymistä tekemiseen. Ohjatussa vein kapulat leveälle ja kun ei keskittymistä ollut, niin vaikka sai katsoa viennin, niin ei meinannut löytää. Kolme kertaa haetutin vasemman ja yhtä vaikeasti löydettävissä se oli joka kerta. Merkit sentään oli ripeät, tosin en jaksa enää mainita ääniefekteistä.

Tämän esityksen jälkeen olikin aivan taivaallista tehdä Aaken kanssa. Seuraaminen oli hyvin keskittynyttä, mitä isompien lätäköiden kohdalla herpaantui ja tietysti perusasennot jäi vajaiksi tai tekemättä mutta en viitsinyt tehdä siitä numeroa kun tiedän Aaken inhon istua kylmään ja märkään alustaan. Hiottiin takaosan käyttöä vasemalle kääntymisessä ja nopeasti Aake muistikin että myös sitä voi aktiivisesti liikuttaa, pelkän perässä hinaamisen sijaan. Täytyisi vaan itse muistaa ja keskittyä tähän joka kerta kun se tehdään.
Ohjatun merkkeineen Aake teki hienosti, kauempana olleet kapulatkin löytyivät helposti. Myös merkit oli hyvät. En kehu vielä, mutta lähellä on että sanon Aaken alkavan olevan varmempi suorittaja kuin Reetu... ;)