Ilmoitin ikämies Reetun Pieksämäellä eilen pidettyyn erkkariin vain siksi että näyttely sattui olemaan samalla paikkakunnalla kuin missä Reetu nykyään asustaa. Lupasin vielä siskolleni että mikäli hänelle lankeaa handlerin tehtävä ja häntä jännittää niin ettei uskalla mennä kehään, niin saa sitten olla viemättä Reetua sinne ja ihan luvan kanssa voivat katsella muiden menoa kehänauhan takaa. Handlerin tehtävä jäi kuin jäikin siskoni harteille, hän oli eilen toista kertaa elämässään koiranäyttelyssä. Eikä hän ilmeisesti huonosti hoitanutkaan hommiaan, sillä Reetu oli näyttelyn Vsp-veteraani ja vielä Vsp:kin! Näyttely oli kuulemma kaikkien aikojen suurin islantilaisten erkkari, 92 ilmoitettua koiraa. Kyllähän minä tiedän että Reetu on komea ukko ja vielä hyvässä kunnossa, mutta että tuomari tykästyisi siihen noin paljon - sitä en osannut odottaa! Asiantunteva mies .

Reetu taisi kuulemma innostua näyttelyhälinästä ja oli kovasti virtaa täynnä ja vielä pitkän päivän jälkeen, maha täynnä maksalaatikkoa, jaksoi leikkiä kotipihalla. Väsymys ei tuntunut painavan.

Me kaikki kaksijalkaiset, sekä Reetun jälkikasvu Aake ja Rimma onnittelemme superpappaa ja lähetämme virtuaalisen maksalaatikkokakun. Juhannuksen jälkeen tarjotaan oikeita rapsutuksia (ja Aake lupaa olla jurnuttamatta - ainakaan kovin paljon)!

Tässä Eeva ja Reetu ovat vauhdissa: