Vaikka lämpöä riittää vaikka muille jakaa, niin siitä huolimatta ajattelin Aaken on korkea aika "joutua" taas vähän treenaamaan tokoa ettei ihan pääse retkahtamaan (jos se tästä tilasta on edes mahdollista ).

Muutamalla tunnarilla aloitettiin, kapulat rivissä. Tänään työskentely kapuloilla oli hienoa ja varmaa, omat nousivat varmasti. Metallin tasamaanouto tehtiin kertaalleen, oli niin vauhdikas että parempi tyytyä siihen eikä ryhtyä sössimään. Seuraamista otettiin kaikissa nopeuksissa, tätä ei olla vähään aikaan harjoiteltu kunnolla joten alkuun oli taas pientä seilaamista, mutta paransi loppua kohden kuin sika juoksuaan. Luoksetulossa ensin yksi läpijuoksu koska alkoi himmailemaan merkkiä. Toisella kertaa stopit ja ne olivat ihan jees. Lopetettiin taas kaukojen seisomisaloitukseen, se onnistui tänään.

Heräiltyäni suunnistin Aaken kanssa metsänlaitaan ottamaan esineruutua piiiiiiitkästä aikaa. Koska sää oli todella helteinen ja viimeisestä esineruudusta on jo tosiaankin vierähtänyt aikaa, tallasin vain noin 25x40m alueen. Aake oli heti jyvällä siitä mitä oltiin tekemässä, riitti että laitoin sille pk-liivit päälle. Kaksi ensimmäistä esinettä nousivat helposti, oikeassa laidassa keskellä sekä vasemmalla 3/4 matkaa. Kolmatta, mikä oli oikeassa lähes takakulmassa, Aake joutui etsimään jonkin aikaa ennen löytymistä. Työskenteli kuitenkin koko ajan hyvällä vauhdilla, joten no problem.
Tämän jälkeen tehtiin autolla yksi kaukojen seisomisaloitus mikä oli oikein hieno. Täytyy vahvistaa tätä nyt jokaisessa mahdollisessa kohdassa. Sitten Aake pääsi uimaan viereiselle hiekkakuopalle.

Ajelin Ukiin kentälle siinä toivossa että olisin saanut treeniseuraa, mutta kaikki ovat kai kesälaitumilla sillä sain olla ihan ypöyksin. Joten treenattiin oikeaa sekametelisoppaa eli vähän joka liikettä varmistuksen vuoksi...
Aloitettiin parilla tunnarilla ja nyt Aaken työskentely oli jälleen loistavaa. Haisteli kaikki kapulat säntillisesti ja kun oma tuli kohdalle otti sen varmasti. Ruutu vasemmalle, se meni hienosti. Otin myös kutsumisen ja ruudussa pysymisen, ei moitittavaa. Luoksetulo pariin kertaan, ilman stoppia ja sen kanssa. Vauhtia olisi saanut olla hieman enemmän, stoppi hyvä. Ohjattu oikealle, siten että kapula oli kentän sivuitse menevällä tiellä heinän katveessa. Tämäkin sujui oikein hienosti! Tehtiin myös takkuavaa kaukojen seisomisella aloitusta, välillä onnistui yhdellä käskyllä, välillä ei. No, kuten olen jo miljoonasti sanonut aiemminkin, ongelmien määrä on vakio, niiden paikka vaan vaihtelee...
Kuumuudesta huolimatta Aakella oli oikein hyvä vire koko treenin ajan, tosin mereltä kävi sen verran mukava tuulenvire ettei ilma tuntunut totaalisen läkähdyttävältä.

Aaken tiistaisen toimimattomuuden vuoksi piti käydä pikaisesti kokeilemassa että oliko se vain hetken notkahdus vai jotain totaalisempaa. Ensin otettiin tasamaanouto metallilla ja se meni loistavasti. Sama perään puulla ja ei suurempaa moitittavaa siinäkään. Sitten tunnaria. Eka nousi varmasti, kapula oli toinen vasemmalta. Sitten vein oman aivan oikeaan reunaan ja sitä Aake ei meinannut löytää - ei käynyt siellä asti haistelemassa. Pyöri ja pyöri kapuloilla mutta ei vaan jostain syystä mennyt reunimmaiselle asti. Kävin sitten vähän viittoilemassa oman suuntaan ja sitten se löytyi. Tehtiin vielä usea toisto ja oma löytyi hienosti. Kapuloilla työskentely on tosiaan ihan hakusessa, joskus tekee hyvää työtä ja joskus on pihalla kuin lumiukko. No, minkäs teet, harjoitusta harjoitusta.

Tehtiin myös lyhyt seuraaminen johon sekaan s-i-m, meni hienosti. Lopetus kaukojen seisomisaloitukseen ja se takkusi pahemman kerran. Näytti kyllä ihan siltä ettei Aakella ollut mitään käsitystä että mitä liikettä sen piti tehdä, makasi niin rennon oloisena. Muutaman yrityksen jälkeen saatiin seisominen onnistumaan ihan yhdellä käskylläkin.
Vaikka vähän kangerreltiinkin niin tärkeintä oli että Aake oli taas oma itsensä!

Ajeltiin Raumalle katsomaan että millaiset tokotreenit RKS:llä on. Koiria oli paljon ja se oli kivaa. Ikävää oli se että kentässä oli joku outo haju (epäilen pissaa tms) sillä siinä oli iso alue jolle Aake ei olisi halunnut tassuaan laittaa vaan kierteli ja kaarteli vain. Luonnollisesti kun en heti tajunnut villakoiran ydintä, yritin juuri siinä kohdassa noutoja sun muita... Tämähän on tuttu tilanne jo Tassukalliolta Halikosta, sitä kenttää käytetään koulutusten ulkopuolella koirapuistona ja sen pissaisille alueille ei Aake suostunut tulemaan. Siksi epäilen pissaa tässäkin tapauksessa. Voi tietysti olla muutakin.

Paikalla makuulla aloitettiin ja Aake pötkötti hienosti pitkässä rivissä. Moni aloitteleva koira lähti liikkeelle useamminkin ja kai porukallakin, mutta Aake makasi varmasti. Ruutu oikealle meni hienosti, samoin luoksetulon stoppi. Noutoja Aake ei olisi halunnut tehdä oikein millään, siinähän piti laittaa kuono maahan, mutta saatiin ne kuitenkin vietyä loppuun vaikkakin pitkin hampain. Tunnari oli ihan fiasko, Aake haisteli kaikki kapulat ja oma oli jo suussakin, mutta vaihtoi sen pois eikä suostunut enää tuomaan sitä ennen kuin kävin osoittamassa sitä. Toisella yrittämällä oma löytyikin jo hyvin, mutta Aake oli edelleen aivan lukossa. Leikittiin pelkän oman hakemista että sain vahvistettua vähän kivempaa mielikuvaa ja sitä Aake toikin ihan kivasti. Mutta mutta, jotain niin kamalaa koko jutussa oli Aaken mielestä että täytyy seuraavan kerran miettiä tarkkaan mitä siellä treenaa!

Tänään halusin kokeilla miten Aake löytää ruudun ja ohjatun vähän pidemmassä ruohossa. Ei me missään heinikossa oltu, mutta ei ruoho mitään golfkenttämittaakaan ollut. Lisäksi meitä häiriköi läheisessä puussa mekkaloiva naakkakolonia, mutta kiitos ahkeran treenaamisen aikoinaan Maijun kanssa Salon jätevedenpuhdistamon "lintuhelvetissä", Aake ei liiemmin niistä välittänyt (vaikka muussa tilanteessa naakkojen jahtaaminen on Aaken mielipuuhia).

Ruutua oikealle, itse ruutuun menot hyviä, mutta jälleen Aake halusi oikaista merkin ja jäi jo hyvissä ajoin ennen merkkiä seisomaan. Toisella käskyllä meni kyllä sitten merkille asti. Tällä kertaa en laittanut palkkaa merkin taakse koska ensimmäisellä kerralla ruudussa kävi hieman tsekkaamassa oikean laidan merkkejä. Ei kuitenkaan jäänyt sinne ihmettelemään vaan hakeutui hyvin keskelle, missä suorapalkka oli odottamassa. Vielä toinen suorapalkalla ja sitten tyhjä ruutu. Se meni hienosti. Ja vielä vahvistukseksi yksi suorapalkalla. Täytyy miettiä että ottaako merkin kanssa riskin ja käyttää treenatessa siellä välillä palkkaa ja siten mahdollisesti myös ruudussa Aake käy merkeillä, vai ottaako riskin että se ei mene merkille asti ja mahdollisesti ei korjaa asiaa toisella käskyllä...

Ohjattua oikealle, missä kapula oli koivun katveessa. Palkka odotti vasemmalla puolellamme joten odotettavissa oli että se tulisi häiritsemään. Merkit hyvät, ekalla meinasi väkisin taas hakea vasemman. Sain kuitenkin ohjattua oikealle. Palautus nopea. Toisella kertaa empi myös hieman, mieli teki vasemmalle mutta haki kuitenkin oikean. Kolmas kerta sitten mentiin suoraan hakemaan oikeaa. Kapula oli vähän hankalasti kun oli puun varjossa, mutta onnistunut treeni kuitenkin.

Lopetettiin kaukojen seiso-maahan-seiso ja Aake vaihtoi asennot ripeästi ja malttoi odottaa käskyjäni eikä ennakoinut.

Tänään Segerin nurtsilla tehtiin noutopainotteinen treeni. Metallin hyppynoutoa, tunnaria ja ohjattua - sekä lopuksi idari.

Ensin muutama hyppynouto. Aake oli vähän laiska jaloistaan ja napsutteli kynsiään esteeseen. Tämähän oli alkuaikoina todellinen ongelma kun se ponnisteli esteestä ja taisihan se yhdessä kokeessa jopa kiivetä esteen yli... Suorapalkasta huolimatta tänään Aake asetteli kapulaa suuhunsa.

Ohjatun ja tunnarit olin vienyt etukäteen valmiiksi. Ensin ohjattu vasemmalle, se hieno. Perään oikealle ja se samoin hieno. Tunnarissa kapulat olivat pitkästä aikaa ringissä ja tämän harjoittelemattomuus näkyi ensimmäisellä kerralla: Aake ei osannut lähteä haistelemaan kapuloita systemaattisesti vaan hyppelehti taas randomina. Onnistui siis skippaamaan omansa hyvin. Pari kertaa pysähtyi katsomaan minua kysyvän näköisenä, mutta en sanonut mitään ja se jatkoi etsimistä. Ja löytyihän se omakin. Hyvä Aake! Vielä pari kertaa ja nyt työskentely kapuloilla hyvää. Lisäksi extramaininnan ansaitsee se, että vaikka kapulat olivat valmiina kummassakin liikkeessä niin Aake tiesi mitä liikettä piti lähteä tekemään.

Sitten idari. Asennot ok ja seuraaminenkin oli hyvää. Liikkeelle lähdettäessä tekee edelleen sen eteenpäin katsomisen, katsoo merkkiä. Tekee tämän vain yhden kerran, jos toistetaan liikkeelle lähtöjä niin ei tee enää. Yritetään silti päästä siitä eroon... Lopuksi leikittiin esteen yli hyppimistä narupallon kanssa.

Koko aamun satoi vettä mutta päätin heittää mukavuudenhaluni nurkkaan ja lähdin kohti kenttää. Ja meidät palkittiin siitä, sillä sade lakkasi kun saavuimme kentän laidalle.

Aloitettiin parilla metallin tasamaanoudolla ja niistä suora vapautus palkalle. Eka oli vähän virkamiesmäinen, mutta toisella kertaa oli jo tarpeeksi ripeyttä mukana.

Muutama luoksetulo läpijuoksuna koska palkka oli taas liian houkutteleva. Kun vauhti saatiin kohdalleen niin sitten seisautus. Paluusta myös maahanmeno.

Ruutua vasemmalle: ekalla suorapalkka ja Aake seisomaan, tokalla tyhjään ruutuun ja Aake maahan ja vielä pari suorapalkalla. Jee, mä alan oppia! Merkille meno vähän tökki eli Aake mennyt ihan merkin viereen vaan jäi ennakoimaan ruutuun lähetystä vähän aikaisemmin. Olisi toki ollut kaaren sisäpuolella mutta en hyväksynyt merkkejä. Jätin palkan myös merkin taakse silloin kun ruudussakin oli palkka, tyhjään ruutuun mentäessä myös merkki oli "tyhjä". Vaarana tietysti oli että Aake menee ruudussakin merkille, mutta olipa hienoa ettei tällä kertaa niin käynyt! Hyvä Aake!

Lopuksi vielä yksi luoksetulo, vauhti oli hyvä vaikka repulle oli jätetty odottamaan isopalkka, joten tehtiin stoppi + vapautus.

Tämä viikko on ollut tällainen treenaamattomuus viikko, mutta eilen sentään pihatöiden lomassa otettiin idarin asentoja ilman itse idaria. Vahvistin nopeaa pysähdystä ja se toimikin seisomisessa ja istumisessa, mutta maahan meneminen hidastui kun palkka oli liian tyrkyllä. Sama juttuhan se on ruudussa. Nopeutta tähän harjoitellaan siis jatkossa hieman eri tavalla.

Olin pohdiskellut ruudussa maahanmeno-ongelmaa koko päivän siivoillessani ja muistelin että miten olinkaan aikoinaan ratkonut tätä ah, niin vaikeaa ruutuasiaa Aaken kohdalla. Kun sitten sain palautettua mieleeni että millä tavoin olinkaan saanut homman kulkemaan (omaa blogia ei kannata lukea...), halusin lähteä kokeilemaan asiaa käytännössä.

Aloitettiin kuitenkin ihan perusseuraamisella normaalissa ja hitaassa käynnissä ja se sujui hyvin. Idarikin tehtiin ja asennot otettiin arpomatta. Hyvä. Tehtiin vielä sellainen back to basics -harjoitus missä vahvistin nopeaa maahanmenoa. Pitää yrittää ottaa ohjelmaan tämmöinen vähän useamminkin ja kaikkiin asentoihin.

Ruutua tehtiin merkin kanssa ja ilman, välillä palkka ruudussa ja välillä ei. Jos palkka oli ruudussa niin sitten riitti että seisahtui ruutuun, ellei ollut niin sitten piti mennä maahan. Nopsaan Aake hoksasikin että kun palkkaa ei ollut niin silloin kannatti alkaa menemään omin päin maaten. Jes, juuri tätä hainkin. Kokeessa on sitten vain minusta kiinni että pysytyn käskyttämään niin että näyttää siltä että maahanmeno tapahtuu käskystä, ei omin päin. Tai siis teoriassa on vain minusta kiinni... Treenin lopetus edelleen kaukojen seisomisaloitukseen, tämä ok.

Suuntana siis Turku missä kimppatreenit Lentsun, Jukan, Sirpan ja Tainan (?) kanssa. Koska koiria oli sen verran monta, tehtiin niin että kukin koira otti yhtä liikettä kerrallaan ja sitten vuoro vaihtui. Tällaista mahdollisuutta olinkin odottanut Aaken kanssa että saisin vähän näkemystä siitä miten se suhtautuu ja toimii tilanteessa jossa vireen pitää mennä ylös alas.

Aloitettiin paikalla oloilla. Aake istui hyvin, pää tietysti pyöri mutta niinhän se aina. Makuu muuten ok, mutta ennakoi ylös nousemisen viereisen ohjaajan käskyyn. Eka yksilöliike oli ohjattu ja tähän niin kuin muihinkin liikkeisiin halusin luonnollisesti liikkurin. Oikeaa haettiin. Aake ei kauheasti liikkuria seurannut, mutta suoritti liikkeen ihan jees. Toisena tunnari josta varoittelin muita etukäteen että se on katastrofaalisessa tilassa... Mutta toisin kävi, Aake meni rivissä olevien kapuloiden luo ja aloitti täsmällisen haistelun reunasta kapula kerrallaan. Oma nousi varmasti heti kun tuli kohdalle. Aivan loistavaa, Aake! Luoksetulossa pelkkä seisautus. Vauhti oli laukkaa mutta olisi saanut olla nopeampi. Seisautus ok. Ruutu vasemmalle: merkki ok, samoin ruutuun meno. Ruudussa vasta toisella käskyllä maahan, ekalla jäi istumaan. Tätä täytyy miettiä, otettuani lelupalkan käyttöön Aake on sairastunut samaan tautiin kuin Reetu aikanaan, maahan meno ruudussa tökkii. Kaiken järjen mukaan sen pitäisi nopeutta sitä, mutta kun ei niin ei. Ennen ruualle vapautusta otin jälleen kaukojen seisomisella aloituksen ja se oli ripeä. Ihan lopuksi otettiin vielä paikallamakuun ylös/alas komentoja ja siinä malttamista. Nyt Aake ei mennyt enää lankaan ja kuunnellut Sirpaa vaikka miten yritettiin.

Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut treeni. Otin jokaista liikettä vain yhden toiston koska nyt ei ollut tarkoitus harjoitella niitä vaan teemana oli tekemisen ja odottamisen vuorottelu. Aake suoriutuikin tästä oikein hyvin, se malttoi odottaa vuoroaan hyvin ja oli siltikin innokas tekemään kun sen aika oli. Myönnettävä toki on että kautta linjan Aakella olisi voinut olla enemmän vauhtia (paitsi tunnarissa!) mutta se johtui varmastikin minusta, joka olin tavallista vaisumpi ja siitä että palkka jätettiin erittäin tyrkylle aina kun mentiin suorittamaan. Liian tyrkky palkka hidastaa Aakea koska ajatus ei pysy oikein kasassa. Mutta eipä ollut taaskaan turha reissu Turkuun asti, niin hyvin kaikki meni.

Kuvia Aakesta löytyy picasaweb.google.fi/minturun/TreenitKupittaalla# , kuvat on ottanut Sirpa Saari.